Aamulehti: Kasvava ohjelmistoala tarvitsee osaajia – FITech paikkaa osaajapulaa

Suomessa on valtava pula ohjelmistoalan osaajista. Suomalaista ohjelmointiosaamista ja kilpailukykyä edistävä Koodia Suomesta ry:n hallituksen jäsenet Satu Lapinlampi ja Jarkko Malinen tuntevat hyvin ohjelmistoyritysten tuskan.

– Kyllä, tämä on aito ongelma, josta hyvin monet jäsenyrityksemme kärsivät. IT-alan osaajapulaan on jo monin paikoin herätty, vaikka harmiksemme kyllä hallitusohjelmassa se ei vielä näy, kaksikko summaa ja lisää, että kotimaiset ohjelmistoyritykset ottavat rekrytoinnissaan koko ajan uusia keinoja käyttöön.

– Ihan tyypillinen käytäntö on, että ohjelmistoalan osaajia houkutellaan palkan lisäksi mutkattomalla työkulttuurilla, liikuntaeduilla, yhteisillä matkoilla ja vaikka firman nimeä kantavilla pienpanimo-oluilla, Jarkko Malinen tuumaa.

– Omassakin ohjelmistoalan yrityksessäni, Hiottu Oy:ssa, panostamme todella paljon työviihtyvyyteen, jotta ihmiset viihtyvät työssään, eivätkä halua vaihtaa toiseen firmaan, Satu Lapinlampi jatkaa.

Vähänkin osaavat on jo rekrytoitu

Haasteena onkin se, että valmiiksi osaavat työntekijät on jo rekrytoitu. Lisää koodareita tarvitaan kipeästi. Vuosina 2010–2017 ohjelmistoliiketoiminta on Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan lähes kaksinkertaistanut. Koska kysyntää on, monet ohjelmistoalan osaajat perustavat omia yrityksiä. Tilastokeskuksen mukaan Tampereen kaupunkiseudulla yrityskannan nettolisäys olikin vuonna 2016 suurinta juuri informaatio- ja viestintäalan yrityksissä.

Ala kasvaa niin kuumana, että suuremmat ohjelmistoalan yritykset ovat jo alkaneet palkata koodareiksi ihmisiä, jotka eivät osaa koodata: innostus riittää. Heidät opetetaan koodaamaan ohjelmistofirman omassa koulutusohjelmassa tai mestari–kisälli-mallilla.

Suuremmilla yrityksillä on tähän toki suhteessa laajemmat resurssit; pienelle yritykselle jokainen rekrytointi on riski. Ohjelmistoalan huippuammattilaisten houkuttelu ja talossa pitäminen ajaa alan yritykset eriarvoiseen asemaan niiden koon perusteella.

Osaajapulaan useita ratkaisuja

Yli kahta sataa Suomessa ohjelmointityötä tekevää yritystä edustavalla Koodia Suomesta ry:llä on ehdottaa koodaajapulaan useita ratkaisuja.

– Ensinnäkin tulee varmistaa, että peruskouluissa panostetaan jatkossakin riittävästi loogiseen ja matemaattiseen ajatteluun. Se on pohja koodin ymmärtämiselle. Meillä on Suomessa tähän erinomainen perinne. Koulutusjärjestelmämme tuottaa todella lahjakkaita osaajia – heitä ei vain ole riittävästi, Malinen tiivistää.

Yksi este ja uhka ovat asenteet. Koodaaminen on koettu pitkään ”poikien juttuna”.

– Meidän matemaattisesti lahjakkaissa tytöissämme on aivan valtava potentiaali, Satu Lapinlampi korostaa ja kannustaa kaikkia vähänkin koodista kiinnostuneita tyttöjä ohjelmistoalalle.

Koodia käyttävät kaikki – diversiteettiä tarvitaan myös tekijöihin

– Koodilla tehtyjä palveluita käyttävät kaikki, siis aivan kaikki – kulunutta sanontaa käyttäen: kaikki vauvasta vaariin. On kaikin puolin hyödyllistä, jos myös palveluiden tekijät edustaisivat hyvin erilaisia ihmisryhmiä, eri ikäluokkia molempia sukupuolia, seksuaalisia identiteettejä ja useita kulttuureja. Koodia Suomesta ry:n yhtenä tehtävänä on diversiteetin lisääminen ohjelmistoalan työpaikoille ja koulutukseen.

– Koska yritykset ovat pitkään olleet miesvaltaisia, joihinkin niistä on saattanut muodostua miesten välistä äijäkulttuuria. Onneksi se on monista firmoista jo murtunut, Satu toteaa ja huomauttaa:

– Koodin tekeminen on itse asiassa todella tasa-arvoista työtä. Kone tottelee koodin tekijää aivan samalla tavalla oli koodaaja kuka tahansa.

Osaajat ulkomailta?

Koodia Suomesta ry haluaa sujuvoittaa työperäistä maahanmuuttoa. Maahanmuuttajissa kun olisi valmista, koulutettua työvoimaa.

– Uskallamme väittää, että Suomi on maailman houkuttelevin maa ohjelmistokehittäjille, Jarkko Malinen toteaa ja jatkaa perustelujaan:

– Täällä on huippuosaavat kollegat, korkea työmoraali, kielitaito, vähäinen hierarkia sekä avoin, läpinäkyvä ja yhteistyöhön kannustava työkulttuuri, joka kykenee nopeaan päätöksentekoon.

Suomalainen yhteiskunta ja työelämä korostavat arvoja, joita myös koodin tekijät arvostavat, globaalisti. Asiantuntijoiden mukaan haasteena on edelleen se, mistä Suomesta kiinnostuneet koodarit löytävät suomalaiset firmat – siis ne muutkin kuin ne pari suurta pelifirmaa – ja mistä suomalaiset firmat löytävät Suomesta kiinnostuneet koodarit.

– Tässä olisikin jollekin yrittäjälle toimiva liiketoimintaidea! Tarvetta on, Satu Lapinlampi vinkkaa.

Koodaus on etätyötä

Toisaalta osaajapulassa on kyse kohtaanto-ongelmasta. Koodaajan fyysinen sijainti, ja asiakkaan sijainti ja vaatimukset eivät välttämättä kohtaa. Koodia Suomesta ry:n hallituksen jäsen ja Fuusio Labsin perustaja Jarkko Malinen on huomannut, että monet koodaustyötä ostavat yritykset vaativat, että koodaustyö tehdään asiakkaan tiloissa.

– Jos työ on kovin laitesidonnaista, se pitää todennäköisesti kyllä tehdä asiakkaan laitteen äärellä. Mutta jos tätä pakkoa ei ole, on koodin tekeminen todennäköisesti tehokkaampaa kotikonttorilta tai omalta toimistolta käsin, jolloin työkavereiden neuvontapooli on kätevästi käsillä ja käytössä on omat tehokkaat ja tutut työvälineet, hän alleviivaa.

– Jos yksinkertaistaa, asiakkaat voisivat opetella luottamaan siihen, että tehokasta työtä voidaan tehdä muuallakin kuin asiakkaan valvovan silmän alla, Jarkko Malinen korostaa ja haastaakin joka ikisen suomalaisen yrityksen kyseenalaistamaan sen, pitääkö ohjelmistokehittäjän istua fyysisesti asiakkaan tiloissa koodaamassa. Mitään pakkoa siihen kun tänä päivänä ei ole.

Koodariksi aikuisena?

Entä alan vaihto? Voiko koodariksi ryhtyä aikuisena?

– Kyllä voi. Alan vaihto jo työelämässä oleville on täysin mahdollista, Satu ja Jarkko kannustavat.

Ohjelmistoalan yritysten omien koulutusohjelmien lisäksi koodaamista voi opiskella lukuisissa paikoissa. Esimerkiksi suomalaisten tekniikan alan yliopistojen yhteinen FiTech-ohjelma pyrkii paikkaamaan ICT-alan osaajapulaa kaikille avoimilla tekniikan alan yliopistotason kursseilla.

Uusi Nokia?

Entä miksi sitten juuri Suomessa pitäisi panostaa ohjelmistoalaan? Uutta nokiaako tässä havitellaan?

– Kyllä niinkin voisi sanoa, Satu Lapinlampi hymyilee.

– Täytyy muistaa, että mitä enemmän osaamme itse, sen vähemmän meidän tarvitsee ostaa osaamista ja ratkaisuja ulkomailta, vaan voimme itse asiassa saada vientituloja koodiimme pohjautuvien tuotteiden myynnistä ulkomailla. Ohjelmistoalan yritykset tuovat Suomeen merkittävät verotuotot.

– Lisäksi mitä enemmän koodaamme täällä, sitä enemmän osaamme ja sitä nopeammin tätä osaamista jakamalla saamme lisää kilpailuetua.

Ei mitään nappikauppaa

Ohjelmistosuunnitteluun erikoistuneet yritykset ovat tänä päivänä myös kansantalouden kannalta varsin oleellisessa roolissa. Tuoreiden tilastojen mukaan alan yritykset maksavat jo 4,6% Suomen palkoista ja osuus on ollut alituisessa kasvussa. Myös Pirkanmaalla ohjelmistoala työllistää yli 5000 henkilöä yli 700 eri toimipaikassa, kertoo Työ- ja elinkeinoministeriön toimialaraportti.

Niin ja sekin on selvä, että tämä on niitä trendejä, jonka voi luottaa jatkuvan.

– Tulevaisuudessa koodin tarve ei tule vähenemään, se on selvää, kaksikko takaa.

Teksti: Hanna Korhonen

Kuva: Pixabay