Lauri Järvilehto korostaa jatkuvan oppimisen ja tekoälyn merkitystä työelämässä

Aalto-yliopiston työelämäprofessorina työskentelevä filosofi, tietokirjailija, yritysvalmentaja, muusikko ja sarjayrittäjä Lauri Järvilehto toimi FITech-verkostoyliopiston vieraspuhujana perjantaina 1.11.2024 järjestetyssä Mimmit koodaa -ohjelman järjestämässä Teknologiapolkuja-virtuaalitapahtumassa. Järvilehdon puheenvuoron aiheita olivat jatkuva oppiminen ja tekoäly. Puheenvuorossa kuultiin, minkälaisia muutoksia työelämässä on käynnissä, miten jatkuva oppiminen voi auttaa pärjäämään näissä muutoksissa ja miten tekoäly puolestaan voi auttaa pärjäämään jatkuvassa oppimisessa.

”Mä oon tälläinen toipuva tekoälyskeptikko. Pidin pitkään ”tekoäly, ajatteleva kone” -tyyppisiä juttuja puhtaana hömppänä ja huuhaana, mutta nämä uudet ratkaisut ovat osoittaneet, että ne tekevät sellaisia asioita, jotka vielä pari vuotta sitten vaikutti olevan teknisesti haastavia, ellei mahdottomia toteuttaa.” –Lauri Järvilehto

Järvilehdon mukaan viimeisen kymmenen vuoden ajan on ollut selvää, että automaatio- ja informaatioteknologian muodot ja kehitys haastavat tapaa, miten töitä tehdään. Järvilehto kertoo, että kahden Oxfordin yliopiston professorin tutkimus vuodelta 2013 kohahdutti maailmaa esittämällä, että lähitulevaisuudessa 47% nykyisistä ammattialoista tulisi poistumaan automaation seurauksena. Vuonna 2016 Bostonin yliopiston professori James Bessen puolestaan kritisoi tutkimusta ja perusteli kantansa aineistolla, jonka mukaan automaatio oli vuosina 1950-2011 korvannut Yhdysvalloissa vain yhden ammatin: hissioperaattorin.

Automaatio muokkaa työn tekemisen tapoja

Järvilehto kuvaa, että automaatioteknologia ei poista ammatteja, vaan se muokkaa työn tekemisen tapoja. Järvilehdon mukaan esimerkiksi 1980–1990-luvuilla faksilaitteen käyttö oli välttämätön taito monilla aloilla. Nykyään teknologian tuomien muutosten myötä faksilaitteen tilalle on useissa ammateissa noussut välttämätön tarve osata käyttää erilaisia pikaviestintäsovelluksia.

Tuoreet analyysit tukevat Oxfordin yliopiston professorien tutkimusta, sillä niiden mukaan noin puolet arkisista työtehtävistä voidaan automatisoida lähitulevaisuudessa. Järvilehdon mukaan vielä noin viisi vuotta sitten asiantuntijat olivat sitä mieltä, että automaatio koskee ensisijaisesti suorittavaa työtä ja että siltä olisivat vielä pitkään turvassa tietotyötä tekevät henkilöt ja esimerkiksi johtamiseen, opettamiseen, koodaamiseen, kirjoittamiseen ja kuvioiden luomiseen liittyvät ammatit. Tilanne on kuitenkin kääntynyt päälaelleen; suorittavaa työtä tekevät henkilöt hoitavat edelleen omia töitään, kun taas tietotyön tekijät ovat huomanneet, että uudet tekoälyratkaisut voivat hoitaa merkittävän osan heidän päivittäisistä työtehtävistään. Järvilehto muistuttaa kuitenkin, ettei automaatio poista tekijöiden tarvetta, vaan se muokkaa heidän osaamistarpeitaan.

”Tilanne on niin äkkiväärä, että mä en oikeastaan pysty tässä sanomaan, mitä kannattaisi opiskella seuraavaksi, jotta pärjää tässä muutoksessa. Tärkeintä on, että me opitaan näitä oppimisen metataitoja, jatkuvaa oppimista, ja tuodaan sitä sujuvasti osaksi meidän jokapäiväistä arkielämää.”

Elämänlaajuinen oppiminen mahtuu arkielämän pieniin rakoihin

Järvilehdon mukaan Aalto-yliopistossa perinteisen jatkuvan oppimisen määritelmän tilalle on kehitelty uusi ajatus elämänlaajuisesta oppimisesta, ”lifewide learningista”. Uuden näkökulman taustalla on oppimispääomaa lisäävän sisällön mahduttaminen arkielämän pieniin väleihin, kuten kahvitauoille, bussipysäkillä odottamiseen ja metsäkävelyihin. Elämänlaajuisen oppimisen tavoitteena on tehdä oppimisesta sujuvaa myös niin kutsuttujen ruuhkavuosien ja kiireisen arjen keskellä niin, että oppiminen veisi minuutteja kuukausien sijaan. Oppiminen voidaan uuden näkökulman pohjalta nähdä mahdollisuutena kehittää työtä ja työelämää siten, että se ohjaa yksilöitä lähemmäs omia kiinnostuksenkohteitaan ja vahvuuksiaan.

Järvilehto kannustaa oppijoita keskittymään erityisesti kahteen asiaan: siihen, mikä heitä oikeasti kiinnostaa ja mitä he haluavat oppia, sekä siihen, miten oman alan osaamistarpeista voisi tunnistaa nopeasti itselle hyödyllisiä asioita. Järvilehto toteaa, että kun näiden aiheiden parissa työskentelee edes muutaman minuutin kerrallaan, toteutuu jatkuva oppiminen pienellä panostuksella.

Lauri Järvilehto on Aalto-yliopiston työelämäprofessori, filosofi, tietokirjailija, yritysvalmentaja, muusikko ja sarjayrittäjä. Järvilehto on kiinnostunut ajattelusta, hyvinvoinnista, luovuudesta, oppimisesta ja työn tulevaisuudesta. Hän on kirjoittanut useita bestseller-kirjoja sekä luennoinut ajattelun työkaluista ja teorioista yliopistoissa, startup-alan tilaisuuksissa ja tieteellisissä konferensseissa ympäri maailmaa. Lue lisää Järvilehdon ajatuksista hänen verkkosivuillaan.

Teksti on tiivistelmä puheenvuorosta, jonka Järvilehto piti FITechin vieraspuhujana perjantaina 1.11.2024 Mimmit koodaa -ohjelman järjestämässä Teknologiapolkuja-virtuaalitapahtumassa. Tutustu puheenvuoron tallenteeseen YouTubessa.

Kuva: Mikke Pöyhönen

Opiskeluvinkkejä

Aalto-yliopiston maksuton Starting up -kurssi tarjoaa neuvoja oman startup-yrityksen perustamiseen. Alan keskeisten onnistujien ja menestyjien haastattelut tarjovat antoisaa tietoa startupin kehittämisestä. Lue lisää Starting up -kurssin FITech-sivulta ja aloita opiskelu vaikka heti!

Järvilehdon puheenvuoro kuullaan myös FITech 101: Jatkuvan oppimisen taidot -kurssilla, joka antaa perustaidot jatkuvaan oppimiseen läpi työuran sekä käytännön vinkkejä ja työkaluja oman osaamisen kehittämiseen. Kurssi sopii kaikille jatkuvasta oppimisesta ja sen tarjoamista mahdollisuuksista kiinnostuneille, jotka haluavat päivittää ja parantaa omia oppimistaitojaan.