FITech-verkostoyliopisto ja Suomen vetyklusteri järjestivät vetyregulaatiota käsittelevän webinaarin huhtikuussa 2025
Webinaarissa asiantuntijat pureutuivat vetytaloutta ohjaavaan ajankohtaiseen sääntelyyn yritysten liiketoimintamahdollisuuksien ja riskien näkökulmasta. Ohjelmassa oli myös katsaus Euroopan investointipankin tarjoamiin vetyinvestointien rahoitusmahdollisuuksiin. Webinaari huipentui asiantuntijoiden paneelikeskusteluun, jota johti Jenni Borg P2X Solutionsilta.
Webinaarissa olivat Borgin lisäksi mukana professori Kim Talus, Euroopan komission Suomen-edustuston tiedotuspäällikkö Ismo Ulvila, Gasgridin yhteiskuntasuhteiden johtaja Marko Janhunen sekä EIP-ryhmän Suomen toimiston johtaja Jaani Pietikäinen.
Sääntely on keino luoda ennakoitavaa kysyntää päätöksenteon tueksi
Kim Talus avasi webinaarin esittelemällä sääntelyn roolia vetytalouden markkinoiden ja teknologiakehityksen taustalla. Taluksen mukaan sääntelyllä luodaan ennakoitavaa kysyntää vetytuotteille, mikä tukee investointipäätösten tekemistä. Euroopan unionin sääntely priorisoi uusiutuvan vedyn (RFNBO) käyttöä ja on asettanut sille korkeat tavoitteet. Tiukka RFNBO-määrittely kuitenkin rajoittaa tavoitteiden saavuttamista. Taluksen mukaan EU-sääntelyä leimaavat liiallinen ideologisuus, teknologianeutraaliuden puute ja monimutkaiset vaatimukset, jotka hidastavat vetytalouden laajenemista.
Poliittiset tavoitteet vetytalouden osalta ovat kunnianhimoisia, mutta niiden toteutuminen on epävarmaa. Epätietoisuutta liittyy muun muassa RFNBO:n delegoidun asetuksen arviointiin, vähähiilisen vedyn lopulliseen sääntelyyn sekä komission näkemyksiin yksinkertaistamisesta kilpailukykykompassissa. Vetymarkkinat kehittyvät jatkuvasti, mutta kehitys on ollut ennakoitua hitaampaa. Taluksen mukaan Euroopan unionin Clean Industrial Deal eli puhtaan teollisen kehityksen ohjelma on kuitenkin oikeansuuntainen.
Unioni pyrkii innovaatioihin, vähähiilisyyteen ja turvallisuuteen
Ismo Ulvilan mukaan EU:n Green Deal eli vihreän kehityksen ohjelma ja sen rinnakkaisaloitteet toimivat lähtölaukauksena Clean Industrial Dealille, mikä puolestaan on vauhdittanut uusiutuvan energian kehitystä Euroopassa. Rinnakkaisaloitteet, kuten RepowerEU, Net-Zero Industry Act (NZIA) ja Critical Raw Materials Act (CRMA), jatkuvat edelleen strategisina työkaluina energiaomavaraisuuden, uusiutuvan energian ja arvoketjujen turvaamiseksi. Kehitys on lisännyt EU:n resurssitehokkuutta ja strategista autonomiaa, ja unioni keskittyykin vuoden 2030 päämääriin, kuten uusiutuvan energian lisäämiseen, vetymarkkinoiden luomiseen sekä kriittisten materiaalien kotimaiseen tuotantoon.
Vuosina 2024–2025 regulaatiokehitystä ohjasivat Euroopan unionissa geopoliittinen herääminen, kilpailukykypaineet ja vihreän siirtymän kiire. Tuolloin unionin viesti oli selvä: ”business as usual” ei riitä, vaan tarvitaan rakenneuudistuksia ja toimintatapojen muutoksia. EU:n tämänhetkisen toiminnan keskeisiä teemoja ovat muun muassa sisämarkkinat, kolme D:tä (digitalisation, decarbonisation, defence), energia ja vähähiilisyyden kilpailukyky sekä innovaatiot ja teknologiat. Von der Leyenin II komissio on tehnyt poliittisia linjauksia liittyen puhtaan teollisuuden ohjelmaan, yksinkertaistamiseen, investointien vauhdittamiseen ja osaamisen kehittämiseen. Regulaatiossa on painotettu nopeutta, selkeyttä ja toteutettavuutta.
Toimeenpano, yksinkertaistaminen ja investointien kiihdyttäminen toiminnan keskiössä vuonna 2025
Vuosi 2025 on tuonut mukanaan konkretiaa. Vuoden 2025 EU:n työohjelmassa keskitytään lainsäädännön toimeenpanoon, yksinkertaistamiseen ja lippulaivahankkeisiin, joita ovat muun muassa Start-up and Scale-up Strategy, AI Factories Initiative ja Clean Industrial Deal. Taloudellinen turvallisuus ja kriittisten raaka-aineiden saatavuus ovat nousseet prioriteeteiksi. Clean Industrial Deal pyrkii edistämään vähähiilisyyttä, kilpailukykyä ja ennustettavuutta 2050-nettonollan raameissa sekä julkisten hankintojen uutta sääntelyä, jonka tavoitteena on parantaa kestävyyttä ja painottaa hankintojen Eurooppa-keskeisyyttä. Von der Leyen on korostanut erityisesti geopoliittisen heräämisen ja EU:n sisäisten investointien tarvetta.
Työohjelman tavoitteiden tueksi on perustettu 14 sektorityöryhmää, mikä on käynnistänyt lainsäädännön yksinkertaistamisen aallon ensimmäisen Omnibus-paketin myötä. Kilpailukykykompassi (COM(2025) 30) esittää uuden kehikon, joka sisältää kolme pääpilaria: innovaatiot, kilpailukyky-vähähiilisyys ja turvallisuus. Kompassin tavoitteena on kiriä innovaatiokuilua, parantaa turvallisuutta sekä edistää yhteisen vähähiilisyys- ja kilpailukykytiekartan luontia.
Regulaatio-osaamisella merkittävä rooli vihreän siirtymän kehittymisessä ja investoinneissa
Marko Janhunen korosti regulaatio-osaamisen merkitystä yritysten strategisia investointihankkeita kehitettäessä. Janhusen mukaan Suomen vetyklusterin piirissä toimii erittäin aktiivinen yli 50 henkilön regulaatioryhmä, joka analysoi ja tulkitsee regulaation vaikutusta yritysten toimintaympäristöön. Regulaation kompleksisuuden vuoksi useiden eri näkökulmien huomioiminen on tärkeää arvioitaessa lainsäädännön vaikutusta toimintaympäristöön.
Investointeihin vaikuttavat myös vetyhankkeiden rahoitusmahdollisuudet. Jaani Pietikäisen mukaan vuonna 2024 EIP-ryhmän vihreän rahoituksen määrä oli lähes 51 miljardia euroa, mikä oli hieman yli puolet pankin kokonaisrahoituksesta. Tuolloin rahoitus keskittyi erityisesti teollisiin investointeihin, vihreän siirtymän edistämiseen, innovaatioihin, koulutukseen, terveydenhuoltoon ja pk-sektorin kehittämiseen ja tavoitteli vihreän siirtymän edistämistä.
Clean Industrial Dealin keinoin kohti kestävää tulevaisuutta
Clean Industrial Deal toimii katalysaattorina vetytalouden kehityksessä muuttamalla Euroopan unionin sääntely- ja investointiympäristöä ja ohjaamalla unionia kohti strategista riippumattomuutta sekä vähähiilisiä ratkaisuja. Vaikka edessä on vielä ratkottavia haasteita ja sääntelyssä eräänlaisia epävarmuuksia, unionilla on yhteinen visio, jonka avulla pyritään kiihdyttämään innovaatioita, yksinkertaistamaan lainsäädäntöä ja parantamaan kilpailukykyä. Tämä ilmentää EU:n pyrkimystä muovata globaalia energiateollisuutta kestävällä ja tehokkaalla tavalla.
Vuoden 2025 toimenpiteet viitoittavat tietä kohti tulevaisuuden vetytaloutta, joka ei pelkästään vähennä riippuvuutta fossiilisista polttoaineista, vaan avaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja edistää ilmastonmuutoksen torjuntaa. Clean Industrial Deal ohjaa vedyn tulevaisuutta ja luo vankkaa perustaa kestävälle kehitykselle tulevaisuudessa.
Teksti on kooste FITechin ja Suomen vetyklusterin järjestämän Clean Industrial Dealin vaikutukset vetytalouden kehitykseen -webinaarin esityksistä ja keskusteluista. Webinaari järjestettiin verkossa 10.4.2025. Tekstin on kirjoittanut FITechin viestinnän ja markkinoinnin koordinaattori Riikka Savo.
