Henrietta Sundström syventää osaamistaan, jotta voisi olla parempi työssään
Henrietta Sundström
Henrietta Sundströmin työuralla IT-alan konsulttina häntä on vaivannut ajatus siitä, että jotain puuttuu. KTM-tutkinto antaa hyvät valmiudet monenlaisiin tehtäviin, mutta Sundström halusi parantaa nimenomaan IT-alan substanssiosaamistaan.
”Olen oppinut paljon työskentelemällä IT-alalla, mutta teoreettinen tausta ja tekninen osaaminen puuttuvat”, Sundström pohtii.
”Tiedän, ettei minusta tule ohjelmoijaa, mutta on tosi tärkeää ymmärtää, mistä asioista siinä on kyse.”
Työssään Sundström rekrytoi koodareita ja johtaa tiimejä sekä projekteja, joissa on poikkitoiminnallista osaamista. Hänen mielestään on tärkeää ymmärtää ohjelmointia työkseen tekeviä ja sitä maailmaa, ikään kuin puhua samaa kieltä.
Palvelumuotoilun kurssi yhdistää teoriaa ja käytäntöä
Ajatus opiskelusta kypsyi mielessä. Loppuvuodesta 2019 Henrietta Sundström törmäsi FITechin opintoihin ja kiinnostui.
Hän kokosi opintotarjonnasta mieleisensä kurssipaketin ja haki työstään opintovapaata sekä Työllisyysrahaston aikuiskoulutustukea. Niiden turvin hän on nyt täysipäiväinen opiskelija ja tavoitteena on suorittaa lähes 30 opintopisteen kurssipaketti kevään aikana.
Yksi kursseista on Vaasan yliopiston järjestämä Service Design -kurssi, jossa perehdytään palvelumuotoiluun.
”Kurssin aiheet ja sisältö ovat kiinnostavia ja sitä, mitä kuvittelinkin. Kurssin eri moduulit rakentavat osaamista ja ryhmätyössä saa laittaa kurssilla opitut asiat käytäntöön. Ryhmätyöskentelyä on tosin enemmän kuin mitä kurssikuvaus antaa ymmärtää”, Sundström kertoo.
Opiskelu on kannattava investointi
Henrietta Sundströmin mielestä IT-alan aiheiden opiskelu on yleissivistävää ja kiinnostavaa. Lisäksi hän haluaa oppia hyvän perustan, jonka päälle voi rakentaa uutta osaamista.
Sundström haluaa ymmärtää, mitä ohjelmoinnin eri komponentit ovat ja miten ohjelmointikielet eroavat toisistaan.
”Jos esimerkiksi saan työhakemuksen, jossa hakija kertoo osaavansa Javaa, niin tunnistan Javan ja JavaScriptin eron ilman teknisen asiantuntijan apua”, Sundström sanoo.
Opiskelu on hänen mielestään kannattava investointi: työnantaja hyötyy, kun työntekijällä on aiempaa paremmat valmiudet hoitaa tehtävänsä. Työntekijällä taas on mahdollisuus edetä työuralla.
”Voin olla parempi projektipäällikkö ja valmentaja muille sekä tarjota asiakkaillemme parempaa osaamista.”
Koskaan ei ole liian myöhäistä opiskella!
Mitä vinkkejä Henriettalla on muille aikuisiällä opiskelusta kiinnostuneille?
- Mene rohkeasti oman mukavuusalueen ulkopuolelle. Jos osaamisessasi on vaje, tunnista se ja tee töitä sen paikkaamiseksi.
- Karista opiskeluun liittyvät mahdolliset ennakkoluulot ja pelot. Heittäydy! Opiskelu toimii hyvänä vastapainona työelämälle.
- Mieti, sopisiko opintovapaa sinulle ja minkä pituinen se voisi olla. Työllisyysrahaston aikuiskoulutustuki mahdollistaa opiskelun monille työelämässä pidempään olleille, mutta vain murto-osa hyödyntää tämän mahdollisuuden. Lue lisää aikuiskoulutustuesta tästä kirjoituksesta!
- Myös työnantajien on tärkeää tiedostaa opiskelumahdollisuudet ja kannustaa työntekijöitään tarttumaan niihin.
- Suomalaisilla yliopistoilla ja korkeakouluilla on valikoimissaan täysin etänä tehtäviä opintoja, mikä mahdollistaa opinnot paikasta, ajasta ja elämäntilanteesta riippumatta.