Turun Sanomat 30.4.: Lilja sai lakkiseuraa Paavosta

Liljan patsasta jo pian 90 vuotta lakittaneen TYY:n perinteen rinnalle tuli uusi lakitus. Teekkarit suuntasivat Paavo Nurmelle “heti kebabin jälkeen”.

Tänä vappuna Turun oma, lähes 90-vuotinen vappuperinne sai kilpailijan, tai yhteistyökumppanin, kun teekkarit lakittivat Paavo Nurmen patsaan Itäisellä Rantakadulla. Vain kivenheiton päässä puoli tuntia aiemmin, samoin Wäinö Aaltosen tekemä Liljan patsas oli saanut oman lakkinsa.

Tosin vain hetkeksi, sillä lakki heitettiin taas pikapikaa yleisön joukkoon hillitsemään patsaan päälle kiipeäviä lakintavoittelijoita. Tällä kertaa lakin ehti napata vasta alakouluikäinen Pihla Saarnilehto, joka oli peittyä uuteen päähineehensä.

Runeberginpuiston Lilja sai ylioppilaslakin päähänsä ensimmäistä kertaa jo keväällä 1929. Turun ylioppilaskunnassa TYY:ssa teekkareiden uunituoreeseen ideaan Paavo Nurmen lakituksesta suhtaudutaan leppeästi.

TYY:n hallituksen puheenjohtaja Inari Harjuniemi naurahtaa, ettei teekkareiden lakitus tullut TYY:lle yllätyksenä.

– He olivat ylioppilaskuntaan yhteydessä jo alkuvuodesta, ja kaipasivat neuvoja lakitukseen, kun meillä siitä on kokemusta, Harjuniemi selvittää.

Vaikka lakitukset ovat lähes kivenheiton päässä toisistaan ja ajallisestikin vain puolen tunnin välein, ei Harjuniemen mukaan TYY:tä haittaa opiskelijavapun uusi tulokas.

– Kyllä tähän kaupunkiin opiskelijaperinteitä mahtuu, hän kuittaa.

Entäpä voisiko Paavon lakituksesta tulla vuosittain perinne Liljan rinnalle?

– Sitähän teekkarit ainakin kovasti toivovat, Harjuniemi toteaa.

Samaa toivoi kaupunginjohtaja Minna Arve, joka sai kunnian olla ensimmäinen Paavon lakittaja.

– Jäynä päivässä pitää byrokraatin loitolla. Toivottavasti tästä tulee yksi Turun vapun vahvimpia perinteitä, Arve innosti yleisöään nostokorin kyydistä.

Samaa mieltä oli Espoossa opintonsa suorittanut teekkari Risto Alanärä. Turkuun hänet oli tuonut aikoinaan lisäopinnot ammattikorkeakoulussa sekä työ, ja hän toivottaisi myös teknillisen tiedekunnan tänne.

– Se olisi ehdottomasti tervetullut. Samoin uudet perinteet. Ei haittaa lainkaan, että lakituksia on kaksi, Alanärä pohti patsaiden välimaastossa.

Paavon lakituksella turkulaisteekkari halusivat saada näkyvyyttä tekniikan alan koulutukselle. Patsaan valinnalla viitattiin jo legendaksi nousseeseen teekkarijäynään 1960-luvulta, jolloin neljä opiskelijaa sukelsi Vasa-laivan kannelle ja vei sinne Paavo Nurmi -pienoispatsaan. Ruotsalaisten äimistys oli taattu, kun he 1600-luvun laivaa nostaessaan löysivät alukselta suomalaisjuoksijan.

Uudella lakituksella haluttiin myös kehittää uutta yliopistorajat rikkovaa kulttuuria. Aivan kitkatta yliopistorajat eivät kuitenkaan vielä ensimmäisenä yhteislakituksena rikkoutuneet.

Ennen lakituksia TYY:n Harjuniemi huudatti perinteisessä Taidemuseonmäen puheessaan yliopiston jokaisen tiedekunnan opiskelijat läpi muistuttaessaan, että perustutkimustakin tarvitaan soveltavan tutkimuksen rinnalla.

Puhetta kuuntelemassa olleet teekkarit Juha Anttila, Ville Suominen, Tommi Välimäki, Aleksi Hirvelä sekä Eevert Koskinen hieman pahoittivat mielensä siitä, että teekkarit jätettiin mainitsematta, “kun muillekin hurrattiin”. Viisikko aikoi kuitenkin suunnata pettymyksestä huolimatta Paavo Nurmen lakitukseen.

– Heti kebabin jälkeen, miehet naurahtivat.