Harkitsetko matematiikan opiskelua yliopistossa?
Opintojen aloittamisessa voi olla paljon asioita, jotka mietityttävät, kuten millaisia kurssit käytännössä ovat, pärjääkö opinnoissa varmasti tai mihin matemaatikon papereilla voi työllistyä. Blogitekstin on kirjoittanut matematiikan yliopisto-opiskelija Taneli Korvuo osana FITechin matematiikan hanketta (MaTech).
Mitä pohjatietoja matematiikan opiskeluun tarvitsee?
Lukion pitkän matematiikan kurssit ovat hyvä pohja ennen matematiikan opiskelun aloittamista yliopistossa. Matematiikan opiskeluun ei kuitenkaan tarvitse välttämättä olla L:ää kirjoitettuna, eikä tarvitse huolehtia, jos lukion kurssien sisällöt ovat päässeet hiukan unohtumaan. Ensimmäiset yliopiston matematiikan kurssit kertaavat lukion oppimäärää ennen aiheisiin syventymistä ja tutustuttavat yliopistomatematiikan luonteeseen. Ei tarvitse olla mikään nero voidakseen opiskella matematiikkaa. Kaikkein tärkeintä on kiinnostus matematiikkaa kohtaan.
Miten opiskelu eroaa lukiosta?
Yliopistossa matematiikka eroaa melko paljon lukiosta. Matematiikan tehtävät painottuvat usein väitteiden todistamiseen lukujen laskemisen sijaan. Lukiossa on opittu käyttämään esimerkiksi Pythagoraan lausetta tai polynomifunktioiden derivointikaavaa, ja yliopistossa opitaan miksi ne toimivat. Minut yllätti, kuinka lukiosta tuttuja tietokoneohjelmia käytetään hyvin vähän ja usein laskut ja tentitkin tehdään perinteisesti kynällä ja paperilla. Tämä johtuu siitä, että yliopistomatematiikassa keskitytään useimmiten vastausten lukuarvojen sijaan ymmärtämään miten vastaukseen päästään, joten laskinohjelmistoja ei tarvita niin paljoa.
Kurssien toteutustavoissa on myös paljon vaihtelua. Myös matematiikan kurssit voivat sisältää ryhmätöitä, kirjoitustehtäviä tai erilaista projektityöskentelyä ja kaikilla kursseilla ei ole lopuksi tenttiä, mihin lukiossa tottui. Tämä tuo mukavaa vaihtelua opintoihin.
Millaisia kurssit ovat?
Matematiikan kurssit yliopistossa keskittyvät yleensä johonkin tiettyyn matematiikan osa-alueeseen. Esimerkiksi yksi kurssi voi käsitellä geometriaa, toinen differentiaalilaskentaa ja kolmas algebraa tai topologiaa.
Kurssien toteutustavat vaihtelevat melko paljon ja ero lukioon on suuri. Siinä missä peruskoulussa ja lukiossa matematiikan tehtäviä tehdään yleensä aina oppitunnin loppupuolella, yliopistossa tehtävien ratkaiseminen hoidetaan yleensä omalla ajalla. Itsenäistä työskentelyä on siis enemmän, kuten millä tahansa alalla yliopistoissa, mutta se ei tarkoita, että matematiikan ongelmien kanssa tarvitsisi tuskailla vain yksin kotona. Matematiikan opiskelijoille on tyypillistä tavata yliopistolla ja ratkaista tehtäviä porukalla. Lisäksi kurssien opettajilta ja kurssien käyneiltä opiskelijoilta on tarjolla tukea tehtäviin.
Mikä matematiikassa innostaa?
Matematiikan opiskelussa on innostavaa ennen kaikkea uuden oppiminen. Tuntuu tosi hyvältä, kun saa jonkin hankalan matemaattisen ongelman ratkaistua. Lisäksi omaa tutkintoa pystyy muokkaamaan omien kiinnostusten mukaan, joten opiskellessa pääsee syventymään omiin kiinnostuksen kohteisiin.
Yliopistolla on mukava ilmapiiri matematiikan opiskelijoiden ja opettajien keskuudessa. Tehtäviä tehdään usein porukalla ja luennoilla kysymyksistä voidaan keskustella yhdessä vapaasti. Lisäksi ainejärjestö tarjoaa opiskelun vastapainoksi paljon erilaista vapaa-ajan tekemistä ja ainejärjestön taukotilassa on aina rento meininki eri vuosikurssien opiskelijoiden välillä.
Matematiikka avaa ovia monenlaisiin ammatteihin
Matematiikan opiskelu on siis hyvin antoisaa ja matematiikka avaa paljon ovia työelämään. Teknologinen yhteiskunta ja esimerkiksi tekoälyn kehittäminen vaatii päivä päivältä enemmän matemaattista osaamista. Matematiikka on mainio valinta uraksesi!
