FITechin marraskuisessa akkuwebinaarissa puhuttiin akkuasetuksesta, kierrättämisestä ja turvallisuudesta

FITechin Akkujen uusi aika – vastuullisuus, turvallisuus ja EU-sääntely -webinaarissa puhuttiin EU:n akkuasetuksen sisällöstä ja kansallisesta täytäntöönpanosta, akkujen kiertotalouteen tähtäävistä tuottajavastuuvaatimuksista sekä akkujen turvallisuudesta. Tilaisuudessa puhuivat ympäristöministeriön erityisasiantuntija Kati Suomalainen, akkujen kierrättämisestä vastaavan Recser Oy:n toimitusjohtaja Liisa-Marie Stenbäck ja sähköturvallisuuden asiantuntija Vesa Linja-aho.

EU:n akkuasetuksen tavoitteena on edistää akkujen kierrätystä ja pienentää negatiivisia vaikutuksia

Euroopan unionin akkuasetus (EU) 2023/1542 koostuu kolmesta keskeisestä tavoitteesta: sisämarkkinoiden toiminnan vahvistaminen, kiertotalouden edistäminen sekä ympäristö- ja sosiaalisten vaikutusten pienentäminen akkujen elinkaaren kaikissa vaiheissa. Asetuksen myötä akkuihin ja paristoihin tulee pakollisia merkintöjä, kuten CE-merkintä sekä QR-koodi, jonka takaa löytyy tietoja akusta tai paristosta. Lisäksi asetus tukee sitä, että kannettavien akkujen vaihtaminen onnistuu kuluttajalta tavallisilla työkaluilla. Suomessa EU:n akkuasetuksen täytäntöönpanosta vastaa ympäristöministeriö, ja akkuasetuksen markkinavalvontaviranomaisena toimii Turvallisuus- ja kemikaalivirasto.

Kati Suomalainen kertoi puheenvuorossaan uusista vaatimuksista, jotka kohdistuvat kierrätyslaitoksiin asetuksen myötä. Näitä ovat esimerkiksi erilaiset raportointivelvoitteet sekä vaatimus luovuttaa käytetyt akut akkutuottajayhteisöille. Laitosten on lisäksi otettava vastaan kaikki akku- ja paristojätteet, joita heidän lupansa koskee. Suomalainen kertoo, että akkujen materiaalien talteenotto- ja kierrätysvaatimukset ovat tiukentumassa, ja esimerkiksi vuoteen 2030 mennessä 80 % lyijyakkujen ja 70 % litiumpohjaisten akkujen painosta tulee kierrättää.

Tuottajavastuu jatkuu läpi tuotteen elinkaaren

”Tuottajavastuun tavoitteena on tehdä ikuisista akuista totta”, Liisa-Marie Stenbäck toteaa. Taustalla on ajatus kiertotaloudesta, jonka tavoitteena on akkujen ja paristojen tehokas kierrätys ja uudelleenkäyttö.

Tuottajan vastuu ei siis pääty tuotteen myynti- tai luovutushetkeen. Aiheuttamisperiaatteen mukaisesti, laajennettu tuottajavastuu velvoittaa tuottajat huolehtimaan akkujen ja paristojen kierrätyksestä koko niiden elinkaaren ajan. Tämä sisältää kustannusvastuun, tiedonantovelvollisuuden ja vastuun jätehuollon järjestämisestä. Stenbäckin mukaan jopa 80 % tuotteiden ympäristövaikutuksista ratkaistaan jo tuotesuunnittelupöydällä, mikä kuvastaa tutkimuksen roolia akkuteollisuudessa. Tutkimuksesta ja kehityksestä vastaavat yliopistot ja tutkimuslaitokset. Akkujen ja paristojen kierrätyksestä puolestaan huolehtii Suomessa neljä eri tuottajien perustamaa tuottajayhteisöä, joista yksi on Stenbäckin edustama Recser Oy.

Litiumioniakkujen määrän kasvu lisää myös tulipalojen ja tapaturmien riskiä

Vesa Linja-aho arvioi, että yhdellä työikäisellä on Suomessa noin 5–10 akkua käytössään. Akkuja on esimerkiksi matkapuhelimissa, kannettavissa tietokoneissa, nappikuulokkeissa ja työkaluissa. Litiumioniakkujen määrän kasvun myötä myös tulipalojen ja tapaturmien riski ja määrät kasvavat, minkä vuoksi tarvitaan muun muassa tuoteturvallisuusstandardien tiukentamista ja akullisten laitteiden käyttäjien opastamista.

Litiumioniakkujen tunnistettuja vaaroja ovat esimerkiksi lämpöryntäys ja tulipalo, kemialliset vaarat, valokaarivaara ja sähköiskuvaara. Näistä kotitalouksia koskee useimmiten lämpöryntäys- ja tulipalovaara. Yleisesti Suomessa raportoidaan vuosittain alle kymmenen sähkö- ja hybridiauton akkupaloa. Muiden akullisten laitteiden akkupaloja on vuodessa kymmeniä ja ei-pelastushenkilökuntaa työllistäviä akkupaloja muutamia satoja. Linja-aho huomauttaa, että vaikka erityisesti sähköautojen akkupalojen kohdalla uutiskynnys ylittyy herkästi, ovat akkupalot kuitenkin harvinaisia, kun otetaan huomioon akkujen valtava määrä. Akkuteknologia on lähtökohtaisesti turvallista, kunhan akkuja ladataan ja säilytetään oikein.

Suurimmiksi haasteiksi Linja-aho tunnistaa akkujen määrän kasvun ja sen myötä lisääntyvät tapaturmat sekä akkujen ja akkujärjestelmien rakentamisen puuttuvalla osaamisella. Linja-ahon mukaan olisi tärkeää lisätä koulutusta, sääntelyä, pelastajien harjoituksia oikeilla sähköautoilla, tuotestandardien kehittämistä turvallisemmiksi sekä EU:n ulkopuolelta tulevaan omatoimituontiin puuttumista. Peruspaloturvallisuudesta huolehtiminen on tärkeä lähtökohta.

”On tärkeää vaihtaa avoimesti tietoa vaarallisista suunnitteluratkaisuista ja työtavoista. Esimerkiksi marraskuussa Kotkassa tapahtunut valokaarionnettomuus bussia korjatessa ja joulukuussa Kuopiossa sattunut onnettomuus, jossa erehdyksessä porattiin akkuun ovat esimerkkejä onnettomuuksista, jotka voidaan jatkossa välttää”, Linja-aho muistuttaa.

Akkualan kehittyminen vaatii laajaa yhteistyötä

Akkujen yleistyminen tuo mukanaan muutoksia ja haasteita, joihin voidaan vaikuttaa muun muassa sääntelyn avulla. Euroopan unionin tavoitteet, kuten kiertotalouden edistäminen sekä ympäristö- ja turvallisuusriskien hallinta, luovat selkeät puitteet akkujen vastuulliselle käytölle. Sääntelyn keinoin vahvistetaan tuottajavastuuta koko akkujen elinkaaren ajan ja korostetaan sekä tehokkaan kierrätyksen että huolellisen suunnittelun merkitystä.

Akkuosaamisen vahvistaminen varmistaa, että eri toimijat tuntevat turvalliset ja kestävät toimintatavat, jotka mahdollistavat akkujen uusiokäytön ja vähentävät kustannuksia. Litiumioniakkujen kasvava käyttö tuo mukanaan omat turvallisuushaasteensa, joita voidaan hallita esimerkiksi koulutuksella ja tiukemmilla tuotestandardeilla.

Akkualan kehitys edellyttää panostuksia innovaatioihin ja tiiviiseen yhteistyöhön, jotta kaikki alan toimijat hallitsevat akkujen käyttöön, kierrätykseen ja turvallisuuteen liittyvät vaatimukset. Akkujen uusiokäytön potentiaalia hyödyntämällä ja niiden ympäristövaikutuksia pienentämällä ala voidaan ohjata kohti kestävämpää suuntaa – jopa kohti ikuisia akkuja.

Teksti on kirjoitettu FITechin järjestämän Akkujen uusi aika – vastuullisuus, turvallisuus ja EU-sääntely -webinaarin puheenvuorojen pohjalta. Webinaari järjestettiin 26.11.2025.

Kerrytä akkualan osaamista yliopistokursseilla

Haluaisitko tutustua akkualaan suomalaisten tekniikan alan yliopistojen maksuttomilla kursseilla? Tutustu kursseihin ja hae mukaan!

Kuva: Recser Oy