Miten päästä alkuun verkko-opetuksessa? Kuusi askelta nollasta verkkoon

Juuri nyt on akuutti tarve muuttaa lähiopetusta verkko-opetukseksi koronaepidemian vuoksi.

Tämä vaikuttaa FITech-verkostoyliopistoon kuten kaikkiin oppilaitoksiin, joten FITechin oppimismuotoilija Akseli Huhtanen päätti koota ohjeet, joiden avulla siirrät opetuksesi verkkoon heti.

Kuten tähänkin asti, FITechin Verkko-oppimisen muotoilukirja ja Oppimismuotoilun työkalupakki ovat kenen tahansa ladattavissa ja käytettävissä. Voit ladata ne Opettajille-sivulta. Tämä kirjoitus perustuu näihin aineistoihin.

Oletamme tässä oppaassa, että olet jo asettanut osaamistavoitteet ja tunnistanut kurssin ydinaineksen. Nämä kuusi askelta auttavat sinua viemään nämä tavoitteet verkkoon.

1. Tunnista: Valitse kurssin formaatti

Kuten kaikessa oppimisessa, myös verkko-opetuksessa ensimmäinen kysymys on kenen pitäisi oppia? Sinulla todennäköisesti on ryhmä, jonka piti osallistua lähikurssille, ja nyt äkillisesti tuo kurssi on siirrettävä verkkoon. Mutta millainen tuo ryhmä on?

Riippuen ryhmäsi koosta ja siitä, ovatko ryhmäläiset pääosin tutkinto-opiskelijoita vai aikuisopiskelijoita, sinulla on muutama vaihtoehto. Perusratkaisut jotka sinun on tehtävä ovat:

• Ajastettu vai ajasta riippumaton: Onko opetukseni ajastettua (synkronista) kuten livestriimaus tai verkkoseminaari, vai ajasta riippumatonta (asynkronista) kuten MOOC, jolla opiskelijat etenevät täysin itse valitsemassaan aikataulussa? Vai onko se “puoliajastettua” niin, että oppijat voivat opiskella materiaaleja milloin haluavat, mutta tehtäviä palautetaan esimerkiksi viikoittain?
• Videopohjaista vai tehtäväpohjaista: Mitä oppijat pääasiassa tekevät? Vuorovaikuttavatko he videoyhteydellä vai työskentelevät verkkotehtävien parissa? Oppiakseen heidän pitäisi tehdä jotakin, mutta kuka heidän kanssaan vuorovaikuttaa ja miten?

On tietysti olemassa ääretön määrä muitakin mahdollisuuksia verkko-opetuksen toteuttamiselle, kuten oppimispelit ja virtuaalitodellisuus. Nämä kuitenkin vaativat erittäin tuntuvia ajallisia panostuksia valmisteluvaiheessa, joten jätimme ne pois tästä pikakäynnistysoppaasta.

2. Perusta: Tekninen alusta

Kun olet valinnut kurssin perusformaatin, on seuraavana vuorossa formaattiin sopivan teknisen alustan valinta. Nyt kun verkko-opetukselle on yhtäkkinen kysyntäpiikki, jotkin verkko-opetuksen alustat voivat olla ylikuormittuneita. Varsinkin videopuhelusovellukset voivat pätkiä, ja tämä kannattaa huomioida alustaa valitessa.

Tehtäväpohjainen opetus:

• Moodle tai muu LMS: Avoimen lähdekoodin oppimisalusta (LMS, learning management system) Moodle on saatavilla melkein jokaisessa korkeakoulussa ja käytössä monissa yrityksissä. Moodlessa on lukuisia valmiiksi integroituja työkaluja oppimistehtävien luomiseen, kuten H5P ja Coderunner. Opiskelijahallinta on helppoa, mutta visuaalisesti houkuttelevan kurssin tekeminen voi olla vaikeaa. Aallossa MyCourses perustuu Moodleen.
• Blogialusta kuten WordPress: Todennäköisesti helpoin, joskin rajoittunut tapa julkaista verkkokurssi on blogialusta. Blogityökalut kuten WordPress tekevät julkaisun tosi helpoksi ja antavat enemmän kontrollia visuaalisiin seikkoihin kuin Moodle. Toisaalta tehtävien luominen ja opiskelijahallinto ovat olennaisesti vaikeampia.

Striimattu videopohjainen opetus:

• Zoom: Videokonferenssityökalu, joka mahdollistaa sadan hengen ryhmät ja näytön jakamisen. Mahdollistaa keskustelun jakamisen pienryhmiin (breakout rooms). Käytettävissä mobiililaitteella erillisellä sovelluksella. CSC:n tarjoamana monilla korkeakouluilla.
• Adobe Connect: Webinaareja varten kehitetty sovellus. Mahdollistaa monenlaista, mutta sovellus on melko raskas ja herkkä kaatuilemaan. Ohjelmistolisenssi tarjolla monissa korkeakouluissa Suomessa.
• Videopuhelutyökalut: Skype for Business, Microsoft Teams, Slack, Google Meet jne. Monet yhteistyöskentelysovellukset tarjoavat nykyään mahdollisuuden videopuheluihin. Muuhun kuin opetukseen tarkoitetut sovellukset voivat olla rajoittuneita opetuksen tarpeisiin.
• Online-valkotaulut ja aktivointityökalut: Flinga, Mentimeter, Miro, Kahoot!, Socrative ja monet muut mahdollistavat aktivoivien kysymysten heittämisen ja yhteiskehittelyn videosession aikana. Linkkaa vain valmistelemasi työtila videokeskustelun chat-ikkunaan.

Videotallennus ja -julkaisu:

• Panopto tai Echo 360: Videotyökaluja, joilla voi kuvata, tallentaa, editoida ja jakaa videoita. Yksinkertaisia käyttää, jopa läppärin kameralla. Panopto tai Echo tai molemmat ovat käytössä useimmissa korkeakouluissa ja mahdollistavat usein videoiden suoran lataamisen Moodleen.
• Youtube ja Vimeo: Jos et voi julkaista videoita suoraan Moodlessa tai Panoptossa/Echossa, voit ladata ne ensin Youtubeen tai Vimeoon ja sitten upottaa tai linkata Moodle-sivulle.

3. Organisoi: Selkeä rakenne

Minkä tahansa formaatin ja alustan valitsetkin, oppijalle on tärkeää että kurssin aktiviteetit ja sisällöt on selkeästi organisoitu. Verkkokurssit rakennetaan usein noin viikon mittaisiksi moduuleiksi, joilla on kullakin oma teemansa. Eri rakenteita on yhtä monta kuin on verkkokurssejakin, mutta aivan minimissään joka kurssilla pitäisi olla seuraavat vaiheet tai osiot:

1. Aloitus ja aiempien tietojen aktivointi: Kurssi aloitetaan tavoitteiden, rakenteen, arvioinnin ja käytettävien työkalujen läpikäynnillä sekä mielellään esitietoja aktivoivalla tehtävällä.
2. Perustietomoduulit: Näissä moduuleissa käsitellään “must know” -sisällöt, jotka kurssilla on opittava päästäkseen läpi. Jokainen moduuli koostuu sisällöistä ja aktivaatiosta.
3. Syventävä vuorovaikutus: Nämä moduulit laittavat oppijan työstämään opittavaa asiaa täysillä esimerkiksi ryhmätöiden, projektitöiden, kirjoitustehtävien, demonstraatioiden, laskuharjoitusten tai muiden aktiviteettien muodossa.
4. Yhteenveto ja arviointi: Kurssin sisältöjen yhteenveto on erityisen tärkeää verkkokurssilla, jolla reaaliaikainen yhteenvetäminen ei ole yhtä helppoa. Arviointi voi tapahtua joko jatkuvana kurssin aikana tai päättöarviointina lopussa.

4. Aktivoi: Ihminen oppii asian työstämällä sitä

Oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat aktiivisia ja rakentelevat tietoa. Tämän vuoksi jokaisella verkkokurssilla on oltava aktiviteetteja, tehtäviä ja vuorovaikutusta. Oppijoiden pitäisi tehdä kurssilla sitä, mitä heidän halutaan osaavan kurssin jälkeen tehdä itsenäisesti. Mistä siis ideoita verkkoaktiviteetteihin?

• FITechin Aktiviteetit ja formaatit -työpohja (pdf): Auttaa ideoimaan ja valitsemaan oikeantasoiset aktiviteetit tietylle tavoitetasolle.
• Moodlen H5P-lisäosa: Sisältää monia työkaluja erilaisten aktiviteettien luomiseen ja upottamiseen suoraan Moodleen, mm. visailuja, monivalintatehtäviä, muistilappuja, muistipelejä jne.
• Adding Some TEC-Variety: ilmainen e-kirja, joka sisältää yli 100 ideaa verkkoaktiviteetteihin.
• E-Tivities: The Key to Active Online Learning, Gilly Salmonin erinomainen kirja, jossa käytännön ideoita aktiviteeteiksi.
• Googlaa “ideas online learning activities + oma alasi”

5. Tiivistä: Kiteytykset ylläpitävät tarkkaavaisuutta

Aktiviteettien lisäksi kurssillasi on varmaankin jonkinlaista sisältöä: tekstiä, videoita, presentaatioita tms. Verkkokursseilla osallistujan tarkkaavaisuus on koetuksella. Sinun tehtäväsi opettajana on tunnistaa ydinsisällöt ja karsia ei-välttämätön informaatio.

Tutkimusten mukaan oppija jaksaa keskittyä yhteen mediaan noin 15–20 minuuttia. Käytännössä esimerkiksi verkkovideoissa katsojan tarkkaavaisuus on katkolla jo viimeistään viiden minuutin kohdalla. Jaksotettu oppiminen onkin tehokkaampaa kuin pänttäys.

Kun siis ajattelet, että sisältösi on valmis, pyydä vielä jotakuta katsomaan se läpi kriittisin silmin ja kommentoimaan kohtia, joista voisi karsia. Ymmärtääkö hän asian? Jaksaako hän keskittyä sisällön loppuun asti?

6. Vuorovaikuta

Aktiivinen tiedon työstäminen ja tekeminen saa ihmisen oppimaan, mutta vuorovaikutus pitää meidät motivoituneina. Yksi tehokkaimpia keinoja pitää oppijat mukana verkkokurssilla on hyödyntää pienryhmiä ja ryhmätehtäviä.

Jaa oppijat 3–5 hengen ryhmiin ja anna heille yksi kurssin mittainen tai useita pienempiä tehtäviä. Oma ryhmä luo oppijoille yhteisön, jolta he voivat tarvittaessa kysyä apua jos he eivät ymmärtäneet jotakin asiaa tai törmäävät tekniisin ongelmiin.

Muista myös itse olla vuorovaikutuksessa oppijoiden kanssa. Luo kurssille tukikanava, kuten chat tai päivittäinen/viikoittainen videosessio. Kerro myös etukäteen, milloin aiot olla tavoitettavissa tai vastata viesteihin. Sinun ei tarvitse päivystää 24/7, mutta oppijoiden on tärkeää tietää milloin he voivat odottaa sinulta apua tai vastausta. Oikea-aikainen tuki poistaa suurimman osan keskeytyksistä.

Yhteenveto ja kultaiset säännöt

Kaiken kaikkiaan verkossa opettaminen noudattaa samaa perusperiaatetta kuin lähiopetuskin: oppiminen edellyttää oppijan itsensä aktiivisuutta, ja opettajan tehtävänä on mahdollistaa tuo aktiivisuus. Toivon että tämä tiivis opas on auttanut sinua tässä.

Jos kaipaat lisätukea, voit ladata tämän oppaan pääsanoman yksisivuisina työohjeina:

• Verkko-oppimisen kultaiset säännöt (PDF)
• Keskeyttämisen torjunnan kultaiset säännöt (PDF)

Lisää tukimateriaalia löydät Opettajille-sivultamme.

Kannustan sinua kokeilemaan rohkeasti – ja oppimaan kokeilustasi!