Tämän vierasblogin ovat kirjoittaneet Aalto-yliopiston professorit Marko Hinkkanen ja Matti Lehtonen.
Vedyn vaikutus näkyy monilla aloilla
Vety on viime vuosina noussut näkyvästi esiin energia-alan keskustelussa. Sitä pidetään yhtenä mahdollisena keinona vähentää päästöjä erityisesti sellaisilla aloilla, joilla suora sähköistäminen on vaikeaa. Tällaisia aloja voivat olla esimerkiksi osa teollisuuden prosesseista, raskas liikenne ja kemianteollisuus.
Vety ei kuitenkaan ole yksinkertainen ratkaisu kaikkiin energiahaasteisiin. Sen tuottaminen, varastointi, siirtäminen ja käyttö vaativat paljon energiaa, teknistä osaamista ja uusia investointeja. Siksi on tärkeää ymmärtää, missä vetyä kannattaa käyttää ja missä jokin muu ratkaisu voi olla parempi. Vetytalouden kehitys vaatii realistista tarkastelua, mutta samalla se tarjoaa kiinnostavia mahdollisuuksia energia-alalle ja teollisuudelle.
Tulevaisuuden vetyosaajilla on monenlaisia taustoja
Tulevaisuudessa tarvitaan osaajia, jotka ymmärtävät vedyn roolin osana laajempaa energiajärjestelmää. Tarvitaan tietoa esimerkiksi uusiutuvasta sähköntuotannosta, elektrolyysistä, varastoinnista, turvallisuudesta, markkinoista ja sääntelystä. Alalla tarvitaan sekä teknisiä asiantuntijoita että ihmisiä, jotka osaavat yhdistää teknologian, talouden ja kestävän kehityksen näkökulmia.
Työtehtäviä voi löytyä esimerkiksi energiayhtiöistä, teollisuudesta, suunnittelu- ja konsultointiyrityksistä, tutkimuksesta, viranomaistehtävistä ja uusista kehityshankkeista. Monelle opiskelijalle tai työelämässä jo olevalle asiantuntijalle vety voi olla hyvä tapa laajentaa omaa osaamista.
Opi vedyn merkitys energiajärjestelmälle
FITechin kurssi Introduction to Hydrogen Economy tarjoaa johdannon vetytalouden keskeisiin kysymyksiin. Kurssi auttaa ymmärtämään, mitä vety on energiajärjestelmän näkökulmasta, mihin sitä voidaan käyttää ja millaisia mahdollisuuksia ja rajoitteita siihen liittyy. Kurssi sopii kaikille, jotka haluavat saada selkeän yleiskuvan ajankohtaisesta ja kehittyvästä aiheesta.
Tutustu kurssiin FITechin verkkosivuilla ja hae mukaan vaikka heti!
Kirjoittajat: Marko Hinkkanen, professori, Aalto-yliopisto ja Matti Lehtonen, professori, Aalto-yliopisto.
